Onpa ollut ilmoja kerrakseen. Ollaan tehty Nikille sopivia lenkkejä. Ei oikein motivoi tuolla pellolla pahemmin loskan seassa liikaa lenkkeillä. Ella hoitaa itsekseen lenkkeilyä. Viimeksikin se meni aivan mielettömän kauas, en enää nähnyt sitä. Tapasi siellä toisen koiran, koska kun ikävä yllätti, niin kaksin sieltä tultiin takaisin. Tosin se toinen jo luovutti aikaisemmin ja Ella tuli […]
Jotenkin vasta nyt havahduin siihen, että koekausi alkaa jo ensi kuussa….. Pitäisi taas Ellaa totuttaa riistaan. Parasta varmaan aloittaa variksensiivillä ”kevyesti” kun kuukauden takaiset fasaanit eivät kiinnostaneet kantamiseen saakka. Haistoi kyllä ja oli kiinnostunut, mutta ei suostunut kantamaan. Varis-siipitreeni kotona (sisällä) meni hienosti. Heitin pari kertaa siipeä ja Ella nouti tohkeissaan. Kuulostaa varmaan aika oudolta
… jäi aika vaisuksi. Lenkkeilykään ei mitään erityistä ollut: peltolenkki. Samalla vähän yritin treenata Ellan luoksetuloa kun alkumatkasta näytti tuottavan ”lieviä” vaikeuksia. Ei tullut luokse kun kutsuin kun toinen koira oli vaihtoehtona. Sitten treenattiin siinä lenkin aikana ja ihan kivasti tuli aina luokse. Ei tullut toista koiraa, että olisi päässyt testaamaan josko kärsivällisyys olisi riittänyt
Sain yövieraan, jolle koirien tietty piti näyttää kaikki temput: sohvalla hyppimistä, päälle hyppimistä, läähätystä, nuolemista, hössötystä, riehumista, tavaroiden siirtelyä. Eli oikeastaan flattia ominaisimmillaan 😉 No, onneksi kyläilijä ei näyttänyt järkyttyneen pahemmin. Koirat olivat kyllä ihan tohkeissaa uudesta tuttavuudesta ja meno oli sitten sen mukaista. Normaalisti yön saa nukkua rauhassa ilman mitään ihmeellistä, mutta nyt oli
Pitää kirjoittaa tämä ylös, jotta tähän tulee parannusta. En ole reissuni jälkeen ulkoiluttanut koiria! Siis maanantaia ja tiistai jääneet väliin. Huono omatunto on kyllä, mutta jotenkin on vaan niin väsy. Pääseehän koirat pihalle, mutta ei lenkille. Polvi kärsi reissussa väsymyksen lisäksi, mutta tänään on vain pakko mennä lenkille vaikka sitten ontuen. Niki ilmeisesti ei halua
Tuli tässä välillä käytyä alpeilla ja äitini tuli hoitamaan koiria. Isän mielestä hän on koirienhoitovelvoitteensa suorittanut vuonna 1998 kun olin vuoden Indonesiassa, joten siksi äiti tulee kotiini koiria hoitamaan. Indonesiassa oloni aikana koirat siis asuivat vanhemmillani (Mira & Niki). Ellan saavutukset olivat vain yhden CD-levykotelon tuhoaminen. Toista se oli tänään: kun tulin kotiin niin laskettelureppuni
Ella oli tänään elämänsä toisella hiihtoreissulla. Nyt suksi lipsui sen verran, että olimme vain 1h 15min. Tällä kertaa kamera oli mukana. Ihana aurinkoinen päivä.
…. tai ainakin melkein. Ella taas nappasin omin luvin lusikan pöydältä.
Hopealusikka suussa Read More »
Hain maanantai-iltana tytöille fasaaneja. Niki ei taaskaan tuottanut pettymystä: tipu suuhun ja heti, oli se sitten jäässä tai ei. No, sehän on tietty vähintä mitä voi tehdä osoittaakseen kiitollisuutta kalliista osteopaatin (60,-/½h) hoidosta mitä hän taas viime torstaina sai 😉
Tänään sitten meni Guccin aurinkolasit. Eivät olleet mitään halpoja. Vähänkös sapettaa! Olin harkinnut ottaa parin viikon kuluttua alpeille mukaan, koska Ella hajotti sporttiaurinkolasit (Bolle) jonkin aikaa sitten. Nyt sitten on pakko hankkia jotkut aurinkolasit. Kiva kun olin ½-vuotta sapattivapaalla töissä eikä talous ole sen jälkeen vielä ihan tasapainossa. Tuli tuossa yllättävä menoeräkin (isohko), joten ajattelin
