Uusi vuosi
Ehti se vuosikin vaihtua kun taas olen blogin äärellä.
Kun lopetin Canikurin antamisen (pe aamuna), niin ongelmat jatkuivatkin heti lauantaina. Lauantaina kävimme tohtorilla ja Minnie sai nesteytystä. Niskanahka kyllä palautui hyvin, mutta suuta katsomalla el.lääk. päätti antaa nestettä. Samaan nestepattiin sitten meni antibiootit ja ”pahoinvointilääke”. Minnie ei ole oksentanut keskiviikko illan jälkeen, mutta ko lääke tohtorin mukaan auttaa tässä taudissa. Matkaan saimme lisää antibiootteja
Ehkä eilinen broileri ei ollut hyvä, tai mistä lie johtuu, mutta illalla Minnielle tuli vähän huono olo. Yöllä sitten piti ravata laatottamassa pihalla joitain kertoja. Klo 5 aikoihin aamulla kävin koirien kanssa pihalla kunnolla, jos olisi auttanut. Minnie viihtyi hyvin ulkona. Laatotti kerran. Sitten ennen puolta päivää myös varpusparvi tuli kylään. Näytti jonkin aikaa, että
Olin töissä näyttelyssä sunnuntaina ja ostin siellä koirille lisää heijastinliivejä. Pojathan saivat sellaiset Liperin pukilta muutama vuosi sitten ja nyt ostin Minnielle omansa + varaliivin. Maanantaina illalla lähdin sitten ”autolenkille” ja liivit pääsivät testaukseen Minniellä & Eddiellä. Alfiella oli ”Liperin liivi”. Liivien lisänä oli Lidlistä ostetut vilkkuvat heijastimet (patterikäyttöiset). Reilun kilometrin jälkeen pysähdyin kiinnittämään Eddien
Tuossa mennä viikolla kekkasin, että koirathan voi täällä erämaassa lenkittää pimeälläkin tosi näppärästi. Tällaiset nopeat oivallukset, jotka syntyvät vain reilun 3 vuoden asumisen jälkeen, ovat mainioita. Menee autolla tuohon lähimetsään ja ajaa hiekkateitä kun koirat juoksevat edellä. Esim. tämmöinen synkkä ja sateinen päivä, jolloin ei ehdi lenkittää koiria ennen pimeää, on hyvä autolenkitykselle. Lähimetsä on
Tämä on kopioitu FaceBookista, mutta se oli sen verran hyvää asiaa että laitan tämän tänne ”parempaan säilöön”: NÄKEMYS KOIRAN TARKOITUKSESTA Eläinlääkärinä toimiessani minut kutsuttiin kerran tutkimaan erästä Irlanninsusikoiraa. Koiran omistajat, pariskunta ja heidän 6-vuotias poikansa, olivat kaikki hyvin kiintyneitä lemmikkiinsä. Tutkittuani koiran totesin, että se oli kuolemassa syöpään. Kerroin perheelle, että en voinut tarjota tälle
Josko tässä vihdoin alkaisi toipua sen verran reissusta, että saisi tänne jotain kerrottua….? Elikkä Kalajoen kautta Hailuotoon. Koirat olivat yli 4vrk autossa. Toki kävivät useita kertoja päivässä sekä lenkillä että vessassa. Virtaa se niihin kuitenkin latasi vähän liikaakin. Eddie osallistui Hailuodossa ALO-luokkaan sunnuntaina (näyttely oli lauantaina). Kävin ennen starttia vapaalla ½h lenkillä, jotta pahimmat virrat
Lähdettiin mustisten kanssa reissuun. Jo 10 km kohdalla piti tarkistaa, että kiireessä kaikki koirat olivat mukana. Eddien & Alfien näin taustapeilistä, mutta en Minnietä. Auto pientareelle ja tarkistus: Minnie oli mukana. Perinteisesti tietty lähtiessä on hirveä härdelli ja vaikka koirat vapaaehtoisesti olivat autossa pakkauksen ajan (tahtoivat varmistaa että pääsevät mukaan), niin iski panikki että tuliko
Sanoi Minnie tiistain lenkillä ja ”tuoksahti”. Harmi, että nykyisellä kännykällä ei saa kovin hyviä kuvia (vaikka myönnän, että kuva myös hieman tärähti omasta syystäni). Edellinen känny otti parempia kuvia.
Kuukausi on vierähtänyt viime postauksesta. Mitään erikoista ei ole tapahtunut. Koirien kanssa lenkkeilyä ja törmättiin yhdellä lenkillä jopa supikoiraan ja kuva on vähän huonolaatuinen kun paremmassa kännyssä ei SportsTracker toimi ja oli sellanen vähän kuvausviallinen). Maanantaisin on treenit, jotka ovat todella hyvät & hyödylliset. Päätin nyt käyttää siellä Eddietä kun Minnielle vähän liian vaativaa näin