Kävin aamulla ennen töihin menoa hakemassa Ellan tuhkat. Jo mennessä tuli itku.
Sitten sain rasian käteeni: se oli vähän painavampi kuin olin kuvitellut. Sain samalla osanotot.
Kun pääsin autoon, niin katsoin sinne rasiaan sisälle. Jotenkin käsittämätöntä, että tähän on tultu: Ella on enää kasa tuhkaa.
Töiden jälkeen toin Ellan tuhkat kotiin ja annoin Nikin haistella. Tuskinpa Niki ymmärsi mitä haisteli.
Huomenna vien Ellan haudattavaksi Miran viereen vanhempieni pihalle.
On niin vaikeaa sanoa Ellalle hyvästit. Ella lähti liian varhain. En vieläkään voi ymmärtää…