Taloussanomissa oli ihan aiheellinen juttu koirista: Rotukoirasta tuli ongelmaostos.

Nykyisestä Agrian sairastelukärjestä löytyvät muun muassa bokseri, berninpaimenkoira, saksanpaimenkoira ja peräti kolme noutajaa. Varsinkin viimeksimainitut ovat nousseet listoille vasta äskettäin.

Ruotsin sairastavimmat koirarodut / Ruotsalaistilasto 2003-2006

1. Bokseri
2. Berninpaimenkoira
3. Sileäkarvainen noutaja
…
9. Labradorinnoutaja
10. Kultainennoutaja

Terveyspulmaisia koirarotuja / Suuria terveysriskejä

mm. Sileäkarvainen noutaja

Samassa artikkelissa mainittiin terveenä rotuna mm. Siperinahusky:

Samaan aikaan terveempien koirarotujen elinikäodotukset ovat pidentyneet huomattavasti. Siperianhuskyllä tai laikalla 15 vuoden ylittävä ikä ei ole enää poikkeuksellista.

Kävin katsomassa pikaisesti Siperinhuskien websivustoa ja ohessa sen antia:

Oleellinen osa siperianhuskyharrastusta on valjakkoajo: sunnuntaisin kylätiellä, vaellusretkillä Lapissa tai vaikka kilpaillen kolmen, neljän tai jopa 16 siperianhuskyn kanssa. Kukin tavoitteidensa ja mahdollisuuksiensa mukaisesti!

Internetin keskustelupalstoilla ja muuallakin törmää usein kysymykseen ”sopiiko tämä rotu minulle?” ja vastaukset ovat monesti niin positiivisia, että väkisinkin tulee mieleen, että kaikki rodut sopisivat kaikille. Ongelmakoirat ja koirien ongelmakäyttäytyminen ovat lisääntyneet vuosien varrella kovasti osittain juuri siksi, että eri roduista annetaan liian positiivinen kuva, eikä kerrota totuudenmukaisesti niiden käyttötarkoituksesta, käyttäytymispiirteistä ja luonteesta.

Siperianhusky ei ole seurakoira eikä jalanlämmitin vaan käyttökoira − rekikoira. Jos et halua taluttimessa innokkaasti vetävää koiraa, jolla on lähes kyltymätön halu juosta, niin miksi hankkia siperianhusky? Nykyisestä rotuvalikoimasta löytyy suuri määrä muita samantapaisen ulkomuodon omaavia rotuja, jotka perimänsä ansiosta sopivat paremmin seurakoiriksi. Miksi siis hankkia vetokoiraa, jos se ei saa vetää?

Sopiiko siperianhusky agility- tai tokokoiraksi?

Koska siperianhusky ei ole palvelus-, paimen- tai seurakoira, se ei useinkaan omaa näille koirille tyypillistä voimakasta miellyttämishalua, eikä pysyttele, kuten useimmat niistä, isäntänsä välittömässä läheisyydessä. Monien siperianhuskyjen kanssa voi toki harrastaa agilityä, johon sen luontainen nopeus ja ketteryys sopivat, mutta jos asettaa tavoitteensa korkealle ja haaveilee näyttävästä kilpailu-urasta, kannattaa valita jokin sopivampi rotu.

Toko-harrastus ei myöskään ole siperianhuskyn omimpia lajeja − koira pitkästyy helposti toistettaessa kaavamaisesti samoja asioita − ja väärin koulutettuna se voi stressaantuakin pahasti. Toko-kentiltä voi kuitenkin mahdollisuuksien mukaan käydä poimimassa ne parhaat asiat: kaikenlainen työskentely koiran kanssa syventää koiran ja sen omistajan välistä kontaktia ja muiden koirien kanssa harjoitteleminen sosiaalistaa koiran yhteiskuntakelpoiseksi.

Sopiiko siperianhusky vahtikoiraksi?

Siperianhusky ei ole vahtikoira, vaikka jotkut, jotka eivät tunne sen todellista luontoa, saattavat pelästyä sen olemusta. Todennäköisesti siperianhusky heiluttaa iloisesti häntäänsä kaikille vierailijoille, sikäli kun ei suhtaudu näihin täysin välinpitämättömästi. Jos siis tahdot koiran, jolla on aggressiiviset vahtikoiranvaistot, kannattaa valita jokin vahtikoiraksi sopivampi rotu.

Sopiiko siperianhusky metsästyskoiraksi?

Monilla siperianhuskyilla on voimakas riistavietti, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että siitä olisi apua metsästyksessä. Kiinnisaamansa pienriistan se todennäköisimmin pitää itsellään. Hirvenajossa ongelmaksi saattaa muodostua se, etteivät siperialaiset hauku ja ilmoittaudu ajossa kuten varsinaiset metsästyskoirat. Jos siis tahdot uskollisen metsästyskaverin, kannattaa valita jokin tarkoitukseen sopivampi rotu.

Todella rehelliset sivut! Miksei noutajilla voida olla yhtä rehellisiä?

Kun monilla palstoilla näkee kysymyksiä sopiiko noutaja minulle kun halutaan harrastaa vaikkapa tokoa tai agilityä, niin annetaan hyvin positiivinen kuva. Tokihan noita voi harrastaa, mutta flatti on noutaja ja sen alkuperäinen käyttötarkoitus on kuolleen ja haavoittuneen pienriistan talteenotto.

Mikset noutajien ja flattien sivut voisi kertoa totuutta suoraan? Lässytetään, että noutaja soveltuu vaikka mihin. Pidän tuosta huskien sivustosta sen rehellisyyden vuoksi ja siitä, että suoraan sanotaan ettei husky sovellu kaikkeen ja painotetaan sen alkupueräistä tarkoitusta.

Oma mielipiteeni tällä hetkellä on että noutajia pitäisi jalostaa niiden käyttöominaisuuksien mukaan ja vasta sen jälkeen ulkonäön. Lähtökohtana tietty että koira on terve.

Flattiforumilla löytyy kirjoitus ”Väitöskirja: Ulkonäköjalostus pilaa koirien älykkyyden”

Joku voi kysyä/miettiä, että onko minulla varaa ja/tai tietämystä ja merittejä esittää näitä asioita ja vastaus on ehdottomasti ei ole! Mielipide kuitenkin on. Mitä tulee jalostukseen niin yksiä ainoita oikeita vastauksia tuskin on. Omat koirani saavat toteutta noutamisviettiään, mutta mitään meriittejä ei ole. Meriittien puutteesta voi ”syyttää” vain ja ainostaan minua. Vuoden on ollut työalla saada koirat mukaan duunin metsästyskerhon mukaan metsälle, eiköhän se kohta jo onnistu.

Mielestäni kuitenkin noutajilla pitäisi säilyttää ja tukea niiden alkuperäistä käyttötarkoitusta. Nykyinen näyttelytouhu on mennyt mielestäni överiksi ja saa liikaa näkyvyyttä samoin kuin kaikki ”muut kivat harrastusmuodot”.

Siperianhuskyllä pidetään kiinni niiden alkuperäisestä tarkoituksesta eikä lähdetä rönsyilemään muualle. Rotu on hyvin terve.

Usein kuulee myös mainittavan, että koiran X jälkeläisillä on niin ja niin monta suoritusta/titteliä. Eikö parempi olisi kertoa, että jälkeläiset ovat terveitä? Eikö se ole suurempi meriitti kuin mitkään tittelit? Kuvittelenko vain kun minusta tuntuu että tervettä, ERI tasoita, NOU1-tuloksen omaa urosta ei monesti käytetä, vaan pitää olla rivistö titteleitä ja pelkkä näyttelyrintaman ERI on liian vaatimaton? Painotetaanko näyttelyitä vähän liikaa?

Tuon Taloussanomien artikkelin jälkeen käy kommenttilootassa (sivun alhaalta löytyy) kiivas keskustelu aiheesta.

Ugh! Olen puhunut. Saa kertoa jos olen väärässä.

Pojat