Tai ainakin yritettiin.

Lopella järjestettiin 42. Poronpolku tapahtuma ja lähdin poikien kanssa paikalle. Jo autossa parkkeerausrituaalien aikana pojat olivat vähän liian into piukkana autossa, varsinkin Alfie, joka ulisi.

Sitten autosta päästyä koirat vetivät vähän minne sattuu kun porukkaa oli kuin pipoa. Pääsimme vähemmän tyylikkäästi lähtöpaikalle ja totesin, että tämä ei ole meidän juttu. Pojilla on liikaa virtaa tuohon ihmismassaan nähden. Porukkaa meni molempiin suuntiin ihan ruuhkaan asti (parhaimpina vuosina 2.500 henkeä). Siinä sitten menimme hetken hihnat ihan kireällä, mutta vain lähtöpaikasta takaisin autolle. Ei mikään nautinto. Parempi mennä tuo Poronpolku ihan omillaan ilman tuollaista ihmismassaa.

Yhtenä hyvänä puolena huomasin, että pojille pitää ehdottomasti ottaa ”sulkeiset”. Sitä on parempi harjoitella yksitellen. Mietin, josko jossain vaiheessa veisin ne (yksitellen) stadiin ja menisimme raitiovaunulla ym. Samalla tottuisivat ihmismassoihin olematta vetämättä ja katsomassa jokaista vastaatulevaa nassua potentiaalisena nuolemiskohteena.