Otto vaikuttaa taas olevan kunnossa.
Eilen illalla se tuli tänne tohkeissaan. Olin jo vähän aikaa ehtinyt miettimään, että missä se on kun en ollut sitä yli vuorokauteen nähnyt.
Otto jäi tänne yöksi ja lähti sitten taas aamulla ”hommiin” eli hallille vahtikoiraksi.
Päivällä 5 maremmaa tuli taas pihalle ja Alfie alistui niille ihan. Otto oli tilanteen tasalla ja juoksi pää koholla hallilta tänne päin katsomaan tilannetta. Hauskaa kun maremmat ihan alistivat Alfien (Eddie oli ehtinut terassille ”pakoon”), mutta kun Otto tuli, niin joukko hajaantui ja selvästi tiesivät kuka on paikan pomo.
Myöhemmin livahdin lenkille poikien kanssa, tai niin luulin. Otto kuitenkin ilmaantui mukaan jo ihan alkumatkasta. Yritin sen menoa rauhoitella, ettei tule uutta sydäriä.
Tässä pojat ovat metsässä ja Otosta ei uskoisi, että sillä oli sydänkohtaus pari päivää sitten.
Lenkki tosin jäi muutamaan kilometriin kun en uskaltanut Otto mukana tehdä pitempää.
