Kesäkuun alussa kävin hakemassa 4 kukkoa. Ekana yönä jätkät pitivät melkoista meteliä: kukko-kiekuuta kajahteli ilmoille ahkeraan.

Eivät pysyneet aitauksessa, mutta pihalla kuitenkin. Kunnes alkoi lauma vähetä.

Hain niille seuraksi 4 kanaa ja ne joutuivat pari päivää oleilemaan entisessä koirien näyttelyhäkissä. Tällöin kuulemma tottuvat alueeseen ja pitävät sitä omanaan. Hyvin toimi. Päästin kanat sunnuntaina ulos häkistä ja nyt torstaihin asti ovat kiltisti olleet aitauksessa.

Maanantai aamuna kavahduin hirveään huutoon. Kipitin ulos ja vuohetkin olivat levottomia ja katselivat hädissään tapahtumapaikalle. Lammen luona höyhenet pöllysivät ja pusikoissa suhisi. Menin lähemmäs katsomaan kun ajattelin jomman kumman kissan olevan asialla. Vaan supikoirahan se siellä lähti liikenteeseen. Meni autokatoksen taakse kuikuilemaan ja jäi siihen. Päästin koirat ulos hätyyttelemään sen pois. Sitten koirat pusikkoon etsimään mitä siellä oli (ajattelin kanan lähteneen aitausta pidemmälle). Minnie oli enemmän kiinnostunut veden höyhesadosta, mutta Eddie löysi pöpeliköstä kukon shokissa ja toi käteeni.
Tunnustelin kukkoa ja se tuntui olevan kaikin puolin ehjä vaikka epäilinkin jotain pahempaa. Selästä se oli melkein sulaton. Vein sen tarhaan ja laskin maahan. Kukko korisi ja siltä tuli verta suusta. Pelkäsin sisäisi vaurioita. Nostin se vielä kanojen luo suojaan + varjoon.

Palasin etupihalle ja kukas se siellä taas autokatoksen luona kuikuili? Ei ollut ilmeisesti saanut kunnon kyytejä ensimmäisellä kerralla. Tietty ajatteli kukon olevan vielä pusikossa toimintakyvyttömänä. Taas pistin koirat perään ja kuului pikku rääkäisy. Sen koomin ei ole petoa näkynyt. Eddie & Alfie hieman etutassua ontuen tulivat takaisin, mutta tassoissa ei ollut haavoja. Taisivat vähän revitellä takaa-ajossa.

Kukko selvisi koettelemuksistaan. Ilmeisesti suusta tuleva veri oli vain heltasta lähtöisin kun nyt syö ja liikkuu hyvin. Viihtyy kanojen kanssa aitauksessa (jonka olen vielä tiivistänyt alaosasta ettei pikkupedot pääse sisälle) eikä ole poistunut sieltä.

Maanantaina suuntasin Minnien kanssa Sari A:n iltatreeneihin lammelle. Kun Minnie oli noutanut päivän viimeisen daminsa, niin hyvä ettei astuttu kyyn päälle. Kiva tyttömäinen kiljaisu kun näin kyyn. Onneksi vain näimme eikä sen kummempaa. Muita treenareita varoitettiin sitten tästä luikertelevasta otuksesta.

Viikoloppuna isukin kanssa laitoimme taas lisää aitaa tiluksille. Kolme 200cm korkeaa rauta-aitausta on jo: kaksi koirille ja yksi vuohi+kanaeläinlaumalle. Tosin vuohet välillä lainaa koirien toista tarhaa.  Isoin on tuo vuohitarhaus.

Alkuviikko oli siis petopainotteinen.

Keskiviikkona kävin ostamassa loukun, jonka viritin lähelle aitausta. Sisällä broilerin selkäranka roikkumassa. Ensimmäisenä yönä ei raportoitavaa. Kävin siirtämässä vähän kauemmas aitauksesta ja lähemmäs paikkaa, jossa kukko koki kovia. Toivottavasti sillä saa petoeläimen kiinni eikä omaa kissaa. Tilanne on nyt se, että neljästä kukosta on vain yksi jäljellä.