Kukolle nimittäin.
Kun kukon viime kuussa supi yritti napata, niin se viisastui ja pysyi hiljaa. Pari viimeistä päivää se oli kiekua kajautellut ahkerasti. Jopa kävi kukkoilemaan vuohille ja Hilla sai nokasta otsaansa.
Liika itseluottamus kostautui. Se oli jostain syystä lähtenyt aitauksesta (2m korkea) ja mitä sen jälkeen tapahtui on arvoitus.
Olin terassilla kun Alfie pyrki luokseni jotain suussa. Kukkohan se siinä, elottomana mutta vielä lämpimänä.
Kanat (3) voivat hyvin aitauksessa ja vähän vaisuina olivat kun kukko oli poissa. Yksi kanoistakin kuoli kuukausi sitten. Oli pari päivää vaisu ja sitten löysin sen kuolleena.
Alfie voisi alkaa olla valmis taippareihin. Hiljaa hyvä tulee 😉
