Minnie & Eddie lähtivät tänään katsastamaan fasuja.
Otin Eddien aluksi autosta mukaan ja kahlasimme hangessa pellon halki rannalle, missä yksi fasukka lensi puuhun. Sitä siis etsimään. Aika nopeesti oli käytetty pyssymiehen, ohjaajan ja koiran energiavarastot kun reisiä myöten ryömimme hangessa. Siinä vaiheessa tuli mieleen, että olispa ottanut molemmat koirat: toinen haussa kun toinen lepää. Jälkiviisautta parhaimmillaan.
Myöhemmin sitten bongasimme takaisin tullessa fasun puussa ja Eddie meni sinne ”ylösajamaan” sitä lentoon. Fasu oli toista mieltä. Vaikka Eddie sitten siinä puujuurella haukkui fasulle, niin siinä se vaan viilipyttynä kökötti. Meikä kahlasi ravistamaan puuta ja johan tuli liikettä, mutta fasu sai sitten mennä.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
Minnie joutui olemaan retken autossa. Harmi. Ei enää ollut voimia lähteä hankeen kahlaamaan. Saatiin kuitenkin mukaan hangesta pari jäätynyttä luonnollisen lähdön tehnyttä fasua mukaamme.
Kotimatkalla käytiin pullakahvilla keräämässä voimia. Jaksoi sitten kotona ottaa pari poseerauskuvaakin ennen päikkäreitä.