eBaystä tilaamani selkäkippi on saapunut ja se on koottu. Hyvin toimii ja flatitkin ovat tyytyväisiä: naama on hyvin saatavilla kun siinä roikkuu pää alaspäin…
Selkä on edelleen vielä vähän kipeä ja ilmeisesti joudun eväämään pojilta pääsyn sänkyyn. Pojat nimittän haluavat nukkua ihan lähellä eikä mitenkään kevyesti painaatuen vaan ihan kunnolla. Tytöt (Niki, Ella, Mira) taasen nukkuivat sängyssä omassa rauhassaa olematta kiinni. Ovatkohan kaikki pojat näin hellyyden/läheisyydenkipeita ja tytöt itsenäisempiä?
Naapurin Otto on myös ollut ahkerasta yökylässä. Olen säälistä ottanut sen sisälle kun on tuossa terassilla jonottanut sisäänpääsyä. Huonona puolena, että se alkaa jossain vaiheessa öisin vinkumaan kissojen perään. Viime yönä Otto aikansa vinkui kissoja ja sitten väänsi seisaaltaa ripulipaskat makkarin lattialle…. Sitten siivottiin. Muutoinkin Otolta lähtee pikkujööttiä kun se nousee lattialta. Ihan kuin Nikiltäkin vanhemmiten. Ei sitten ihme kun viime perjantaina tuli nukuttua kahdet päikkärit ja sitten vielä kunnon ja aikaiset yöunet päälle. Meno kun on ollut vähän tällaista.
Eilen piti mennä SNJ:n päänäyttelyyn, mutta jäinkin tekemään kotihommia. Sain puuvaraston toisen sivun puut siirrettyä toiselle, jotta sitten tietää mihin ja missä on uusia puita (joiden pitää antaa kuivua).
Kissat voivat hyvin ja paksusti. Olivat ulkona ihan kunnolla viikonloppuna yhtenä iltana. Vielä kuitenkin mielellään ovat sisällä eivätkä mangu ulos.
