Ei ihan putkeen mennyt….

Torstaina 28.6 tulin kotiin ja huomasin, että koirat ”olivat pitäneet lystiä”. Ei muuta kun siivoomaan. Päästin koirat imuroinnin ajaksi ulos. Siinä sitten imuroin muutenkin kuin vain koirien iloja päivältä ja kun pääsin eteiseen ja katsoin ulos niin mitä näin? Nuppu-vuohi ui lammessa kaksi mustaa flattia perässä!

Perkeleitä säästämättä kutsuin koirat sisälle. Sitten hain vuohen tieltä, minne se uinnin jälkeen oli mennyt. Kunnossa oli, mitä nyt vähän oli hengästynyt. Vein tytön vuohiaitaukseen ja se suuntasi heti sisätiloihin levolle.

Ennen koirien lenkitystä päätin käydä katsomassa miten Nuppu voi. Huomasin, että sen äiti Hilla oli tullut ”seinän ritilän läpi” varaston puolelle. Ei muuta kuin laittamaan esteitä. Yhteen isoon puulautaan oli kiinnittynyt ampparipesä ja lentävä kalusto lähti pörräämään. Lumikki oli siinä lähellä ja hakkasi päätä seinään kun ampparit pörräsi. Työnsin sitä edestä pois kun ajattelin paeta paikalta (olen allerginen pistoksille). Ulos tullessa kaaduin ja sattui ihan vietävästi. Automaattisesti kiskaisin jalan suoraksi ja kiljuin niin että Kiinassa varmasti maa tärisi. Jalankiskaisu vain ei ihan auttanut vaan kaksin käsin piti kiskoa polvi paikoilleen. Maalla ei välttämättä aina ole kovin hiljaista…..

Röntgen osoitti illemmalla, että polvilumpio oli jäänyt vinoon. Heinäkuu menee sitten sairaslomalla ja nyt täällä keppien kanssa köpötellään. Onneksi sentään polvi taipuu sen verran, että kytkimelle pääsee = voi lenkittää koirat autoillen. Olisinpa ottanut sen ampiaisen piston ja vaikka parinkin. Siitä olisi selvinnyt kyypakkauksella.

Anti olla viimenen kerta polvi kun tämän teet. Perkele! *tuttaa kuin pientä oravaa.

Mutta hei: vuohi osaa uida. Vau.

Ostoslistalle: ampparinpesän tuhoaineet.