Ella oli tänään moikkaamassa entisiä pitkäaikaisia naapureitaan. Omskakas poppoo muutti täältä Pohjois-Espoosta Lohjalle ja Ella pääsi lenkille Meten ja Suvin kanssa. Voi sitä jälleennäkemisen riemua Ellan ja Meten välillä. Taas selätettiin (ihan niin kuin tuolla aikaisemmissa talvisissa videonpätkissäkin).

Menimme n. 1½-2 tunnin lenkin ja koirat pääsivät pariin otteeseen uimaan. Maasto oli sen verran haastavaa ja tiedossa jo etukäteen mistä johtuen Niki joutui jäämään kotiin.

Iltapäivällä soitin Marylle, joka vastasi puhelimeen paljon pirteämpänä kuin aikoihin. Tempperamenttinen Mary oli taas elementissään. Juttelimme Ellasta ja Mary oli so pleased kuullessaan eilisestä neurologin tutkimuksesta. Hän oli ollut absolutely sure (hyvin painotettuna) ettei kyseessä koskaan ollutkaan epilepsiaa. Sitten hän kertoi yhdestä tutusta kasvattajasta UK:ssa, jonka koiralle oli hiljattain käynyt juuri kuin Ellalle. Koiran pää ja niska olivat alkaneet täristä ja ko. kasvattaja oli paniikissa miettinyt epilepsiaa. Osoittautui, että ko. tärinä oli johtunut vain jonkin sorttisesta iskusta päähän. Koira oli telonut itseään johonkin. Ellallahan tärisi samalla lailla pää ja niska, mutta muu kroppa pysyi hallinnassa. Ella myös kykeni toimiaan tärinän aikana kuten tuokin koira. Ellalla oli uudessa diagnoosissa yhtenä vaihtoehtona ”paroksysmaalinen liikehäiriö”.
Mary kyseli josko olisin UK:hon tulossa katsomaan jotain näyttelyä lähiaikoina. Kerroin, että olisin kiinnostunut tulemaan katsomaan jotain field-trial (warm game) koetta. Mary lupasi ottaa selvää ja soitella. Omskakas Sarin kanssa juuri olimme field trialista tänään jutelleet ja Sari oli siinä uskossa ettei noihin UK:n field trial kokeisiin kovin helposti pääse ulkopuolisena katsomaan. Eiköhän tuo Maryn kautta onnistu. Hän kuitenkin on hyvin tunnettu ja arvostettu kasvattaja UK:ssa. Hän tiesi jo heti kuka on menossa ja keltä voi kysellä.
Tosi hienoa kuulla Maryn taas olevan kunnossa.