Niki vuonna 2000
Mitä tuossa puhuinkaa rauhallisesta ajasta ennen kuin pentu tulee? Ei kai olisi pitänyt….
Tänään Niki nimittäin herätti aamulla! Aluksi kuulin sen tepastelevan edes takas, mutta olin liian väsynyt tehdäkseni mitään ja jatkoin unia. Sitten Niki hypähti sähgylle etutassuilla (takatassut maassa) ja tunki kuononsa kasvojeni viereen. Herättävä se sitten oli ja annettava ruokaa. Kello oli 9 aamulla. Menin takaisin sänkyyn ja vajaan tunnin kuluttua sama juttu: etutassut sänkyyn ja lähituijotus.
Kävin isäni kanssa parissa puuliikkeessä kun teemme tuohon etupihalle aitaa, missä sitä ei vielä ole. Olen saanut siihen jo luvankin. Tähän saakka pitänyt jatkaa alkuperäistä puuaitaa kompostiaidalla kun mitään kiinteää ei saisi pystyttää. Nyt sitten on taloyhtiöltä lupa (hyvä kuulua hallitukseen). Sinänsä hassua, että osa etupihasta on aidattu alkujaankin, mutta ei kokonaan.
Iltapäivällä Niki vaati leikkimistä, joten heittelin sille sisällä noudettavia esineitä ja seniorita oli tohkeissaan.
Nyt se sitten malttaa taas nukkua 🙂 Hienoa kun seniori on jaksanut touhuta.
Eilen annoin Nikille matolääkityksen. Olisin tietty voinut antaa jo viikko sitten samalla kun annoin Veerallekin (kissa). Ajattelin vain varmuuden vuoksi antaa kun Niki on syönyt mielestäni ihan normaalisti ja pysynyt hoikassa kunnossa. Saattaa tietty olla, että herkut ovat vähentyneet huomaamatta kun vanhan koiran massun kanssa kannattaa olla tarkempi. Menee herkemmin sekaisin ylimääräisestä.
