Kävin torstaina hakemassa Bodomilta 2 lokkia ja 2 varista.
Menin samalla reissulla Ellan kanssa niillä treenaamaan vaikka riistat olivat jäisiä. Ella ei riistoista ollut niin kiinnostunut kuin jonkin aikaa sitten.
Perjantaina treenasimme uudemman kerran ja nyt oli Niki myös mukana. Vein linnut hakuruutuun ja yhden dummynkin. Yllätys yllätys: Ella toi dummyn. Hän kyllä kävi riistojen luona, muttei ottanut niitä suuhunsa. Päästin Nikin hakuruutuun samaan aikaan Ellan kanssa ja Niki on aina yhtä luotettava. Hirvee huohotus kuului ja hän meni minkä vanhoista jaloistaan pääsi ja riista suuhun alta aikayksikön. Tosin siinä sitten hieman rutisi…. Ilta oli kuuma, vaikka kello oli 21 jälkeen illalla. Kun Niki oli hakuruudussa, niin Ellaakin alkoi riistat kiinnostaa. Tosin se jäi makaamaan riista suussa metsään. Hain sitten riistan Ellalta ja se tosiaan vaikutti ilmasta hieman rauhoittuneelta (kauniisti ilmaistuna). Otin linnut kassiin ja menimme järvelle. Siellä heitin Ellalle lokkeja ja joka kerta tuli käteen. Eipä tainut vedessä lämmin ilma häiritä 😉
Siitä sitten keksin, että taidankin vain treenata vedessä kun sieltä se riista tulee.
Lauantaina soitin Merjalle ja sain varmistuksen perjantaina kuulemaani asiaan: Mette on lähtenyt autuaamille maille. Sunnuntaina, jolloin olin ollut siellä kylässä oli Meten viimeinen täysi päivä. Seuraavana päivänä se ei ollut itse päässyt aamulla matolta ylös. Mette täytti heinäkuussa 6-vuotta ja oli viimeiset 7 kuukautta ollut kivulias eikä syytä oikein löydetty. Lepää rauhassa Mette!
Lauantain iltana menin taas järvelle ja huomasin, että puuhun roikkumaan unohtamani dummy oli paikoillaan. Ihanaa kun vielä voi ihmisiin luottaa.
Heitin Ellalle lokkeja veteen ja se toi niitä kauniisti. Kun laitoin lokin hetkeksi maahan, jotta Ella voisi vain uida, niin se meni siihen lokin luo selvästi kiinnostuneena jatkamaan. Sitten heitin lokin siihen lähettyville maahan ja Ella juoksi sen luo. Palautus oli hieman hapuileva, mutta se tuli kuitenkin. Vielä pitää vedessä treenata ja paljon. Heitin vielä muutamia kertoja veteen ennen kuin lähdimme järven luota pois.
Tein kuitenkin hakuruudun vielä järvestä lähdön jälkeenkin ja nyt Ella suostu ottamaan riistaa suuhunsa paremmin. Vesitreenin tarve vielä varmistui. Annoin Nikin kantaa lokin autolle saakka ja Ella kantoi välillä varista.
Lauantai oli myös kuuma päivä. Onneksi tämä helle kohta loppuu.
Tänään sunnuntaina menemme taas tietty treenaaman. Ja huomenna olisi UK:n pentueen laskettu syntymäaika. Pitääkin vielä soitella pentuvälittäjälle erikseen. Eipä ole ainut paikka mihin on soitto vielä ”rästissä”.