Pojat totuttelevat elämään vuohien läheisyydessä.
Onneksi alkaa olemaan voiton puolella (kai). Pari ensimmäistä päivää meni ihan ylikierroksilla ja pojat (Alfie enimmäkseen) halusivat koko ajan mennä katsomaan vuohia. Kerran onnistuivat saamaan ovenkin auki kun olin vuohien kanssa ulkona ja jahtasivat niitä jonkin aikaa. ”Selkäsaunahan” siitä seurasi.
Onneksi vain juoksevat perässä (vaikka vuohi jo siitä tietty ahdistuu), mutta kun Ottokin pääsi jahtaamaan, niin sillä on aika kovat otteet.
Harjottelin poikien kanssa menemällä tarhaan (jossa vuohet suurimmaksi osaksi ovat) yksitellen ja pyysin seuraamaan nätisti hihnassa. Siinä meni hyvin. Ovat jo istuneetkin paikallaan kun vuohet ovat pihalla vapaana, mutta hirmusti en menisi siihen peffan maassa pysymiseen kumminkaan luottamaan vaikka nyt on toiminutkin.
Pojat (ja kissat) juovat vuohenmaitoa nyt päivittäin. Toivottavasti se turkki alkaisi kohta kiiltämään.
