Leikinloppu

[:fi]Oli villi 70-luku ja vanhempani rakensivat taloa Espooseen. Jotakuinkin samoihin aikoihin vastapäiselle tontille rakennettiin myös. Pikkutyttönä bongasin lapsia siellä ja reippaasti lähestyin tyttöä kysymällä: ”Leikitkö mun kanssa?” Ja hänhän leikki.
Lapsuutta

Leikit vaihtuivat jossain vaiheessa hevosiin ja kävimme ahkerasti tallilla. Kesät meni paikallisten lasten kanssa pesäpallossa, syksyt omenavarkaissa. Sitten aloimme leikkiä pojilla, kunnes menimme molemmat naimisiin. Minä erosin ja jatkoin leikkimistä poikien kanssa, sinä teit kaksi lisää.

 

Vielä ”silloin nuorena” sait koiran. Irlanninsetterin, jonka nimeksi tuli Roi. Minä sain myös koiran, flatin nimeltä Mira. Äiti vihdoin suostui siihen, jotta silloinen poikaystäväni korvautuisi muulla. Äidille pisteet siitä näin jälkikäteen.

Tiina ja pikku Mira & Miran äiti Miran pisutauko matkalla uuteen kotiin.

 

 

Joka tapauksessa, tuo poikaystävä oli kuskina kun suuntasimme kanssasi Espoosta Ylöjärvelle hakemaan Miraa, ensimmäista flattiani. Mirasta ja Roista tuli ylimmät ystävät.

 

Aina aamuisin kävimme yhdessä uikoiluttamassa koiria ennen kuin suuntasimme kouluu/töihin. Viikonloppuna teimme pitkiä lenkkejä. Nuo lenkit olivat useimmiten hulvattoman hauskoja ja nauroimme kippurassa.

Lenkkeilyä Miran & Roin kanssa. Mira & Roi villinä Tiinan pipoon.

 

Elämä vei eri suuntiin lapsuuskodista, mutta ystävyytemme säilyi. Yllättävän helpostikin. Se ei oikeastaan vaatinut paljoakaan. Jos oli pitkä tauko, niin jatkoimme mihin jäimme. Se oli aitoa ystävyyttä, joka säilyi pitkistäkin eroista. Tulihan sinulle perhe ja lapset ja minäkin kävin asumassa ulkomailla.

Pysyin uskollisena flateille, sinulla rotu vaihtui.

Tiina, Monte Rosa, 03/2009Muistelen n. 6 vuoden takaista alppireissuamme, joka oli oikeastaan hervottomuudessaan toistoa nuoruuden koiran ulkoilutukselle. Nauroimme mahat kipeäksi. Sehän se juttu oli, kanssasi oli aina hauskaa ja läppä lensi.

 

 

 

 

Eräänä päivänä sain sinulta viestin: olit sairastunut. Pyysit kuitenkin olemaan huolestumatta ja kerroit paranevasi. Näin kävikin, kunnes sairautesi uusiutui. Jaksoit olla postitiivinen koko ajan ja uskoa paranemiseen. Marraskuussa vielä olit tulossa katsomaan pentujakin.

Kuitenkin tammikuussa menetin ystävän, jonka olen tuntenut pienestä asti. Suljit viimeisen kerran silmäsi ja olit poissa.

Vie terveiset sinne toiselle puolelle Roille, Miralle, Nikille, Ellalle ja Valolle. Olet rakas ja ajattelen sinua joka päivä. Olemme nyt leikkimme yhdessä leikkineet vaikka kuvittelin vielä kiikkustuolissa joskus juttelevamme.[:en]Oli villi 70-luku ja vanhempani rakensivat taloa Espooseen. Jotakuinkin samoihin aikoihin vastapäiselle tontille rakennettiin myös. Pikkutyttönä bongasin lapsia siellä ja reippaasti lähestyin tyttöä kysymällä: ”Leikitkö mun kanssa?” Ja hänhän leikki.


Lapsuutta

Leikit vaihtuivat jossain vaiheessa hevosiin ja kävimme ahkerasti tallilla. Kesät meni paikallisten lasten kanssa pesäpallossa, syksyt omenavarkaissa. Sitten aloimme leikkiä pojilla, kunnes menimme molemmat naimisiin. Minä erosin ja jatkoin leikkimistä poikien kanssa, sinä teit kaksi lisää.

.

.

.

.

.

Vielä ”silloin nuorena” sait koiran. Irlanninsetterin, jonka nimeksi tuli Roi. Minä sain myös koiran, flatin nimeltä Mira. Äiti vihdoin suostui siihen, jotta silloinen poikaystäväni korvautuisi muulla. Äidille pisteet siitä näin jälkikäteen.

Tiina ja pikku Mira & Miran äiti Miran pisutauko matkalla uuteen kotiin.Joka tapauksessa, tuo poikaystävä oli kuskina kun suuntasimme kanssasi Espoosta Ylöjärvelle hakemaan Miraa, ensimmäista flattiani. Mirasta ja Roista tuli ylimmät ystävät.

.

.

.

.

Aina aamuisin kävimme yhdessä uikoiluttamassa koiria ennen kuin suuntasimme kouluu/töihin. Viikonloppuna teimme pitkiä lenkkejä. Nuo lenkit olivat useimmiten hulvattoman hauskoja ja nauroimme kippurassa.

Lenkkeilyä Miran & Roin kanssa. Mira & Roi villinä Tiinan pipoon.

.

.

.

.

.

.Elämä vei eri suuntiin lapsuuskodista, mutta ystävyytemme säilyi. Yllättävän helpostikin. Se ei oikeastaan vaatinut paljoakaan. Jos oli pitkä tauko, niin jatkoimme mihin jäimme. Se oli aitoa ystävyyttä, joka säilyi pitkistäkin eroista. Tulihan sinulle perhe ja lapset ja minäkin kävin asumassa ulkomailla.

Pysyin uskollisena flateille, sinulla rotu vaihtui.

Tiina, Monte Rosa, 03/2009Muistelen n. 6 vuoden takaista alppireissuamme, joka oli oikeastaan hervottomuudessaan toistoa nuoruuden koiran ulkoilutukselle. Nauroimme mahat kipeäksi. Sehän se juttu oli, kanssasi oli aina hauskaa ja läppä lensi.

.

.

.

.

.

.

Eräänä päivänä sain sinulta viestin: olit sairastunut. Pyysit kuitenkin olemaan huolestumatta ja kerroit paranevasi. Näin kävikin, kunnes sairautesi uusiutui. Jaksoit olla postitiivinen koko ajan ja uskoa paranemiseen. Marraskuussa vielä olit tulossa katsomaan pentujakin.

Kuitenkin tammikuussa menetin ystävän, jonka olen tuntenut pienestä asti. Suljit viimeisen kerran silmäsi ja olit poissa.

Vie terveiset sinne toiselle puolelle Roille, Miralle, Nikille, Ellalle ja Valolle. Olet rakas ja vaikka et enää ole elämässäni, ajattelen sinua joka päivä. Olemme nyt leikkimme yhdessä leikkineet.[:]

Jaa llä
Jaa llä
Jaa llä
Jaa llä
Jaa llä
Jaa llä

Random jutut

Naisissa

Perjantaina pojat pääsivivät tyttöjen luo kylään tapaamaan Metteä, Siniä ja pikku-Somaa. Soma on 7-viikkoinen kultsu, jonka kanssa Alfi sai leikkiä urakalla. Eddie oli vähän liian iso ja se innostui leikkimään

Lue lisää »

Fasaani

Hain maanantai-iltana tytöille fasaaneja. Niki ei taaskaan tuottanut pettymystä: tipu suuhun ja heti, oli se sitten jäässä tai ei. No, sehän on tietty vähintä mitä voi tehdä osoittaakseen kiitollisuutta kalliista

Lue lisää »

Makkarisettiä

eBaystä tilaamani setti tuli. Hienolta näyttää eikä ollut kallis. Säästyy isot setelit kun tilaa tuolta eikä osta Suomesta. Vielä kun saisi tilattua sopivan isomman setin, jossa on myös ne verhot

Lue lisää »
fiSuomi
en_GBEnglish (UK) fiSuomi

Translation

The translation here is automated and done by Google. It is not perfect.

Please also check Finnish versions because you can find the English versions after them from the when times translations were made manually.